23.8.2017

MINÄ TÄTINÄ

Nyt puhun jostain henkilökohtaisemmasta asiasta. Henkilökohtaisemmasta kuin koskaan aiemmin. Blogi on ollut paikka minulle, joten sen sisältökin usein liittyy enimmäkseen omiin asioihini, pinnallisiin hömpötyksiin ja välillä pohtivimpiin ajatuksiin. Elämä ja etenkin arki koostuu kuitenkin pääosin kaikesta muusta, sellaisista asioista, jotka olen tietoisesti jättänyt pois täältä ja se on ihan fine. Perhe, parisuhde, koti, työt - ne jää vain pintaraapaisuksi täällä ja osaa en nosta koskaan esiin. Joskus se kuitenkin kyllästyttää ja olisi kiva kertoa enemmän elämästäni. Joten nyt kerron toki siskoni luvalla pienestä tärkeästä ihmisestä, jonka merkitys minulle ja perheelleni on ääretön.

Rakas kummityttöni, siskoni lapsi, FANNY.

särkkä-5
särkkä-23
särkkä-11
särkkä-20
särkkä-14
Näyttökuva 2017-08-22 kello 16.35.31
särkkä
särkkä-22

Olimme viime viikolla äidin, siskon ja kummityttöni kanssa Särkänniemessä sekä Koiramäessä ja voi hitsit, mulla meinas tirahtaa kyynel monta kertaa, kun kummityttöni, Fanny oli niin ihana. Se onni ja hymyn määrä sai omat energiat kohoamaan taas ihan uudelle tasolle. Voi kun voisi oppia enemmän lapsilta sellaista yksinkertaista iloa ja maailman ihmettelyä.

Tätiyttä on ehkä vaikea ymmärtää, ennen kuin itse kokee sen. Viimeisen kahden vuoden ajan tätinä oleminen on ollut itselleni yksi tärkeimmistä asioista. Facebookissa olen se ärsyttävä tyyppi, jolta tippuu säännöllisin väliajoin yhteiskuva aikajanalle. Tosin, eikös Facebook ala olemaan jo vähän out juttu, eli ihan täydellinen tädeille? Kiusaan myös lähipiiriäni erilaisin videoin ja kuvin, jotka on pakko katsoa. Mutta en voi sille mitään, oon niin hemmetin ylpeä tuosta 2-vuotiaasta kekkulista, että voisin pakahtua. 

Yhdessä olemme hassuttelevia, nauravia, mutta myös pohtivia. Jaksamme ihmetellä meitä ympäröiviä asioita, värejä ja maailmaa. Maailmaa, joka on Fannylle vielä kovin pieni, mutta sitäkin ihmeellisempi. Fannyn maailma kuitenkin kasvaa kovaa vauhtia, sillä hänestä löytyy uskomatonta seikkailunhalua ja uskallusta. Fanny on se tyyppi, joka moikkailee ja hymyilee vastaantuleville ihmisille.

Heittäydymme hetkeen ja tanssimme keskellä katua, jos tanssittaa. Muiden katseista ei tarvitse välittää, jos olo on onnellinen. Toivon ja uskon, että se on jotain, mitä nyt ja tulevina vuosina aion omalla esimerkilläni näyttää Fannylle. Uskallusta hetkeen heittäytymiseen ja siinä elämiseen. 

2 kommenttia: