Oivallus on kaikessa merkityksessään ja olemuksessaan positiivinen sana. Positiivinen ilmiö suorastaan! Ainakin, jos itse oivallan jotain, se tarkoittaa aina hyvää. Luulen, että kevät ja kesä on oivallusten aikaa, kun on enemmän aikaa omille ajatuksille. Varmaankin auringonpaiste haaveissa piilevä auringonpaiste saa mielen vireäksi!

Oivalluksia kun on monenlaisia, kevyitä ja hieman suurempiakin. Suurilla tarkoitan tietenkin syvällisempiä fiiliksiä, oivalluksia omasta elämästä, itsestään. Ne iisimmät ajatukset ovat yleensä hauskoja, arkiselle elämälle merkitsemättömiä, mutta tärkeitä! Pienet, hauskat ja kevyet oivallukset pitäisi kyllä kirjoittaa ylös! Kun ne ei millään tavoin mullista maailmaa, niin eihän niitä myöhemmin muista! Hyödyttömät pikku-oivallukset, mutta sitäkin piristävämmät. Itse olen oivaltanut yhtä sun toista tässä kevään aikana. Paras oivallus on ehdottomasti ollut ajatus siitä, mitä haluan tehdä sen kuuluisan viiden vuoden kuluttua. Tosin sen ajatuksen aion pitää visusti omassa mielessäni, mutta ai että tuntuu hyvältä lähteä määrätietoisesti tulevaisuutta kohti.


Oivalluksia viime viikoilta ja nyt

♥Vitsi kuinka kivaa on olla ihmisten kanssa tekemisissä! Tuntemattomienkin! Töissä sitä usein törmää erilaisiin ja mielenkiintoisiin tyyppeihin. Suomalaiset ei todellakaan ole niin jöröä väkeä, kuin helposti kuvitellaan.

♥Välillä Useimmiten kannattaa antaa periksi omien (ei niin hyvien) luonteenpiirteiden kanssa. Elämä helpottuu kummasti, kun esimerkiksi pystyy olla ärsyyntymästä jostain sellaisesta, mistä aiemmin tai yleensä kiristelisi.

♥Kaikki ei kuuntele sanoja biiseistä. MIKSEI? Ihan hyödytöntä lähettää mitään rakkausbiisejä, kun toinen kuuntelee vaan toisella korvalla.

♥Ei pidä olla itselleen eikä muille liian ankara. "Onni alkaa siitä, mihin ankaruus loppuu"

♥Kuulostan nyt tän postauksen myötä ihan lastenkirjailijalta/hipiltä/dorkalta. Tän takia pysyn pinnallisissa kuvapostauksissa hahaha :-D